Barbigurumi!

Tämä siskon vanha Stacie nukke oli leikitty niin loppuun, että molemmat jalat olivat irronneet, liimattu paikalleen, irronneet, teipattu paikalleen, irronneet... Kun sen tuolta lelulaatikosta kalastin ja itsekseni harmittelin kaiken katoavaisuutta niin mieleeni alkoikin kehkeytyä tuunausidea!

Merenneito barbi/stacie amigurumi, eli Barbigurumi. Mielestäni tästä tuli oikein oiva leikkikalu, vaikkakin minun tulisi harjoitella enemmän barbien kampausten laittoa...

Nyt kun vielä keksisi mitä Kenin puuttuvan käden tilalle voisi laittaa... Lonkeron...

Toppi miehen paidasta ja muotoilun harjoittelua

Olen jo pitkään halunnut tehdä vanhasta t-paidasta topin, mutta sopivaa paitaa ei ole ollut saatavilla. Nyt mieheni sai aikaan reiän paitaansa ja minä sain mahdollisuuden kokeilla tätä.

Tästä sitten kehittelemään omanlaista mallia. Aluksi ajattelin tehdä yksinkertaisemmin mallin pinterest-selailujeni inspiroimana, mutta tovin mallailtuani päätin haluta paitaan laskokset ja farkkukauluksen. Reiän päälle tuli paikka ja tasku.

Pääsin ensi kertaa kokeilemaan käytössä uutta (vanhaa) sovitusnukkeani, jonka ostin eurokankaan muuttomyynnistä 25 eurolla! Ja tismalleen omilla mitoilla.

Sivusta sai ottaa aika reilusti väljyyttä pois.

Halpispaitojen yleinen vika... kangas on leikattu vinoon miten sattuu (ei siis lankasuoraan), mikä aiheutti lisää päänvaivaa muotoillessa.

Tässä lopputulos..

Lopuksi löysin vielä sipsansyömän takakohdasta. Harmitti pirusti. Revin sen isommaksi ja laitoin farkkua paikaksi.

Muhkea pitsihuivi

Tämän pitsihuivin olen halunnut tehdä siitä asti, kun ensimmäistä kertaa selailin kirjaa Pitsihuivit neuloen (Nancy Bush). Malli on Miraldan kolmiohuivi, enkä ole muuttanut sitä ollenkaan.
Huivi neulotaan sivuista aloittaen, joten silmukkamäärä vähenee kokoajan. Lopussa kierrokset menevät todella nopeaa ja sitä on mukava neuloa. Teen ehdottomasti vielä toisen samalla tyylillä itselleni. Tämä huivi tuli 80-vuotis lahjaksi. Lanka on ihanan kiiltävää Gjestalin Tinde -lankaa, jossa on 50% perulaista villaa ja 50% tenceliä.

Keväinen tuunausvinkki

Harvemmin juttuvinkkejä julkaisen, tai siis tämä on ensimmäinen kerta. Tässä löysin kuitenkin idean rikkinäisten farkkujen jatkojalostukseen ja haluan tämän jakaa.

Kuva: Sonja Martikainen /kulutus.fi

 Puutarhaessu. Helppo toteuttaa ja tarpeellinenkin. Multakasan keskellä heiluessa on hyvä, jos siemenpussit pysyy tallessa. Niin - eikä reunoja tarvitse välttämättä huolitella kanttinauhalla jos laiskottaa :)

Ohjeet essuun löydät täältä

Pääsiäisvitsat

Jokavuotinen vitsankoristelu on taas ajankohtainen.

Tässäpä muutama idea kierrätyskoristeiksi..

Yksittäiset parittomat ja muuten vaan käyttämättä jääneet napit voi käyttää koristeluun.

Rikkoutuneet korut, joita ei usko käyttävänsä enää missään muussa askartelussa. Perhoset ovat rikkoutuneesta valojohdosta (niistä olen tehnyt myös magneetteja korttilahjoiksi). 

Korttien mukana tulee kaikenlaisia rusetteja ym. jotka kannattaa säästää tällaisia askarteluja varten. 

Huovasta voi leikata erimuotoisia koristeita.

Hyvää pääsiäistä 2015 kaikille!

Eka neuletakkini!

Hieman yli veosi sitten selailin innoissani uutta käsityölehteä ja kääntäessäni sivun aukeamalle, jossa tämä malli oli lähdin jo ostamaan lankoja tähän. Olen nimittäin monta vuotta jo katsellut sopivaa mallia neuletakille ja vihdoin se ensirakkaus löytyi :)

Hieman yli vuosi siinä sitten meni, kun hissukseen teki ja välillä puuhaili muutakin.
Lopputulos on mielestäni ihana!
Tein neuleen alpakkalangasta (Hjerte Garn, Exclusive Alpaca), joka on ihanan pehmeä ja lämmin eikä kutita yhtään. Suosittelen kyllä tuota lankaa, sillä edellisten lisäksi värjäyksessä käytetyt värit ovat mahdollisimman ekologisia! Lisäksi lanka on konepestävä (30 asteessa).
Tästä tulee kyllä yksi luottoneuleeni! Eikä malli ollut vaikea, vaikka voisi niin kuvitella.
Neuleen malli on MODA:sta 1/2014.
Lisää kuvia ihanuudesta:

Triinu Pitsihuivi

Neuloin 60-vuotis lahjaksi tädilleni Triinu huivin Nancy Bushin kirjasta Pitsihuivit neuloen.

Huivista tuli paljon pidempi (pituutta en kummemmin mitannut..) ja hitusen leveämpi (34 cm) kuin ohjeessa.

Huivimallin reuna ei miellyttänyt, joten sovelsin itse sopivan reunuksen huiviin. 

Tässä ohje:

Ja saa kysellä jos on jotain epäselvyyksiä.

Reunoihin tulee muuten vielä yhdet silmukat, jotka kierroksen alussa aina nostetaan.

Ensimmäinen kierros neulotaan kaksinkertaisella langalla

Maalailua lapsen kanssa

Lapsen kanssa maalaaminen saattaa kuulostaa aluksi aika uuvuttavalta puuhalta (varsinkin temperamentiltaan aktiivisen lapsen kanssa). Joka paikka pitää suojata (vahakangas on must!), koko ajan pitää olla silmä tarkkana mitä lapsi keksii, papereita pitää vaihtaa, sitten yrittää myös vähän ohjeistaa lasta ja mitä jos vauva herää kesken kaiken. Sitten on vielä siivous ja mahdollisesti maalailun jälkeinen lapsen kylvetys. Plus maalausten kuivatus turvallisessa paikassa...

No joo.. kyllähän siihen kannattaa varata aikaa, mutta on se sen arvoista. Yleensä lapset rakastavat maalaamista ja sitä saa itsekin nauttia päämäärättömästä maalaamisesta.

Usein on mukavaa maalata paperille, kertakäyttölautasille, (pohjustetulle) pahville, kipsiesineihin tms.

Toisinaan sitten on kiva aloittaa vähän isompi projekti...

Tämä taulu on vielä kesken. 

Jatkamme poikani kanssa sitä paremmalla ajalla, mutta tässä näkyy ideoita mitä maalailu voi olla. 

Maalaus on tehty vaneerille (koko 55x55cm) Mixed media -tekniikalla

Pohjustus: 

Aluksi pohjustimme taulupohjan gessolla, joka on valkoinen pohjustusaine. Sitä saa askarteluliikkeestä ja se sopii lähes kaikenlaisen materiaalin pohjustukseen. Gesson päälle voi maalata vesiohenteisilla maaleilla, kuten sormiväreillä, vesiväreillä tai akryyliväreillä. Gesson voi levittää pensselillä, ylimääräisellä jäsenkortilla, sormilla tms. Mielikuvitus on rajana. Sillä voi tehdä myös struktuuria pintaan (eli erilaisia kohoumia yms), mutta silloin kannattaa antaa gesson kuivua useamman yön yli.

Kuvansiirto:

 Laura Valojärven maalaamat kuvat siirsimme pohjaan siirtotekniikalla eli länttäsimme kuvat suoraan kostean gesson päälle ja sen kuivuttua kastelimme vedellä ja hieroimme hellästi ja varoen paperin pois. Gesson kannattaa antaa kuivua yön yli. Lapsi itse valitsi haluamansa kuvat tauluun.

Maalaus:

Taulun värit valittiin siirrettyjen kuvien perusteella. Eli sekoittelin erilaisia sinisen sävyjä lapsen käyttöön. En halunnut tarjota kaikkia värejä, sillä lopputuloksena olisi ollut todennäköisesti likaisen ruskea maalaus. Käytimme akryylivärejä, mutta sormivärit olisivat ehkä olleet paremmat näin pienen lapsen kanssa. Varmuuden vuoksi.

Tavaroiden liimaaminen:

Liimasimme kaikenlaista pikkutavaraa tauluun vedellä ohennetulla erikeeperillä. Aluksi tuntui, että pitääköhän liima, mutta yön yli kuivuttuaan esineet olivat tiukasti kiinni taulussa. Pikkutavarat etsimme tauluun jo viikkoja ennen projektin aloittamista (se oli todella hauskaa poikani mielestä). Näin pääsee kätevästi eroon kaikesta ylimääräisestä krääsästä ja rikkinäisistä pikkujutuista. Liimaaminen itsestään oli myös lapseni mielestä tosi kivaa.

Tavaroiden gessoaminen:

Kun tavarat ovat jämähtäneet kiinni taulupohjaan on aika pohjustaa ne maalaamista varten. Gessoa vaan pensselillä tms. päälle ja kuivumaan.

Tavaroiden maalaus:

Sitten tavarat maalataan pohjavärin mukaan.

Mietiskely:

Viimeisenä mietiskellään onko taulu valmis vai vieläkö jatketaan tätä huippuhauskaa touhua. (vai kenties aloitetaan uusi projekti)

Kuvapalikoita lapselle

Ostin syksyllä Taito | Lapin eräästä näyttelystä lapselleni palikoita, joihin oli liimattu kirjaimia. En valitettavasti muista kenen tekemiä olivat, pitäisi aina kirjoittaa kaikki muistiin.

No... jokatapauksessa sain siitä idean tehdä siskontytöille joululahjaksi samanlaisia.

Tehdessä tuli sitten mieleen, että eihän näissä pelkkiä kirjaimia tartte olla, voihan sitä laittaa kuviakin.

Sitten aloin kaivelemaan kaikenlaisia kuvia ja löysin yhden kirjan, jonka olin ostanut kirjaston postomyynnistä pelkästään kuvien vuoksi. Tarkoitus oli tehdä niistä joulukortteja, mutta tähän ne sopivatkin paremmin.

Mielestäni palokoista tuli aivan ihanat. Pohjustin palikat ensin eri väreillä sävytetyllä gessolla eli akryyliväriä + gesso -pohjustusainetta). Maalin kuivuttua liimasin kuvat vesiohenteisella erikeeperillä ja liiman kuivuttua vielä lakkasin kalustelakalla palikat siistiksi. Värisävyiksi valitsin pää- ja välivärien vaalennetut sävyt.

Sitten kun kerran vauhdissa oltiin, niin tein toiselle siskontytölle 6 kirjainpalikkaa niin, että niistä saa kirjoitettua kaikkien tuttujen nimet. Niistä ei tullut kuvia, mutta kirjaimet leikkasin lehdistä.

Ja kun palikoiden tekeminen oli niin kivaa, niin teinpä sitten vielä mieheni veljenpojalle ja serkun tytöllekin omat palikat. Kuvasin vain pojan palikat.

 Yksi sivu jäi syystä tai toisesta kuvaamatta. Joulukuussa on niin pimeää, että kuvat ovat sinisävyisiä. Pitäisi opetella vähän kuvauskikkoja. Lopuksi paketoin lahjat vielä itse painettuun paperiin. Idea on suoraan Strömsöstä. Paketoin myös muita paketteja paljon lapseni maalaamiin papereihin. Kuvassa on myös tuo taito | lapista ostamani palikka. Lapseni halusi sen välttämättä siihen laittaa pakettien viereen.

Toisen serkkuni puolivuotiaalle tein sitten tällaisen kuvakirjan. Laminoin kalenterista leikkaamani lasten kuvat, rei'itin rei'ittäjällä reunat ja liitin läpyskät yhteen kauniilla nauhalla. Yksinkertainen idea, mutta kokemukseni mukaan vauvat nyt vaan tykkää katsella toisten lasten kuvia :)